ESG-sijoittaminen – maailman parannusta vai viherpesua?
Voiko ESG-rahastoihin sijoittamalla parantaa maailmaa ja saavuttaa samalla sijoituksille hyviä tuottoja? Vai onko vastuullisessa sijoittamisessa kyse pelkästä rahastoalan viherpesusta?
Mitä on ESG-sijoittaminen?
ESG-sijoittaminen on sijoitusstrategiaa, jossa pyritään huomioimaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja yrityksen hallintoon liittyvät tekijät. ESG-sijoittamista kutsutaan usein myös vastuulliseksi sijoittamiseksi, impaktisijoittamiseksi tai vaikuttavuussijoittamiseksi. ESG tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance.
Käytännössä ESG-sijoittaja pyrkii löytämään markkinoilta sijoituskohteita, jotka ovat sekä taloudellisesti kannattavia että vastuullisia. Ympäristön osalta tarkastellaan esimerkiksi yrityksen ilmastovaikutuksia ja luonnonvarojen käyttöä. Yhteiskunnallisesti kiinnitetään huomiota muun muassa työntekijöiden oikeuksiin. Hallintotapa taas viittaa esimerkiksi yrityksen läpinäkyvyyteen ja hyvään johtamiseen.
Vastuullista sijoitusstrategiaa toteutetaan usein rajaamalla sijoitusvalikoimasta pois yrityksiä, jotka ovat tekemisissä esimerkiksi kiistanalaisten aseiden, tupakan valmistuksen tai arktisen öljyntuotannon kanssa – tai yrityksiä jotka kohtelevat työntekijöitään huonosti tai joita johdetaan epäeettisesti.
Toisaalta vastuullista sijoittamista voidaan harjoittaa ns. aktiivisen omistajuuden kautta. Tällöin yritykseen sijoitetaan ja sen toimintaan pyritään vaikuttamaan esimerkiksi nostamalla esiin vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia yritysten yhtiökokouksissa.
Mikä on vastuullista?
ESG-sijoittamista kritisoidaan usein aiheellisesti siitä, että vastuullisuudelle ei ole olemassa yhtenäisiä määritelmiä ja mittaustapoja. Käytännössä rahastoyhtiöt ja ESG-indeksejä laativat yritykset määrittelevätkin vastuullisuuden keskenään poikkeavin tavoin. Vastuullisuusarviot myös perustuvat usein yritysten itsensä antamiin tietoihin, mikä herättää epäilyksiä tietojen objektiivisuudesta.
Lopputuloksena sijoittajan on usein vaikea tietää vastaavatko vastuulliseksi markkinoidun rahaston kriteerit todella hänen omia arvojaan.
Epäselvä tilanne on siinä mielessä ymmärrettävä, että näkemykset vastuullisuudesta ja eettisyydestä vaihtelevat yhteiskunnassa myös yleisesti. Esimerkiksi käsitykset ydinvoiman ympäristöystävällisyydestä tai sosiaalisen median yhteiskunnallisista vaikutuksista jakavat mielipiteitä. Myös asenteet esimerkiksi puolustusteollisuutta kohtaan ovat muuttuneet Ukrainan sodan myötä.
Yksi esimerkki ESG-kriteerien tulkinnanvaraisuudesta on suhtautuminen sähköautoista tunnettuun Teslaan, jota on toisaalta kiitelty vihreän siirtymän vauhdittamisesta, mutta toisaalta kritisoitu tehdastyöntekijöiden kohtelusta. Epäselvyyttä kuvaa hyvin se, että kaksi markkinaindekseistään tunnettua finanssialan toimijaa, MSCI ja FTSE, ovat pisteyttäneet Teslan omissa ESG-luokitteluissaan täysin päinvastaisesti. MSCI on arvioinut Teslan autoalan vastuullisimmaksi yhtiöksi ja FTSE vastuuttomimmaksi.
Voiko ESG-rahastoon sijoittamalla parantaa maailmaa?
ESG-sijoittamisen logiikka perustuu ajatukseen, että vastuullisiin yrityksiin sijoittamalla – tai rajaamalla vastuuttomat yritykset pois sijoitusvalikoimasta – voidaan vaikuttaa yritysten varainhankintaan eli niiden kykyyn hankia rahoitusta pääoma- tai lainamarkkinoilta. Tavoitteena on kannustaa yrityksiä kestävään ja vastuulliseen toimintaan.
Onnistuuko ESG tavoitteessaan? Tutkimusten mukaan ei kovin hyvin.
Esimerkiksi Jonathan Berk ja Jules H. van Binsbergen tutkivat ESG-sijoittamisen vaikuttavuutta vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessaan Impact of Impact Investing. He tarkastelivat miten yritysten poissulkeminen sijoitusvalikoimasta ESG-kriteereillä vaikutti yritysten tosiasialliseen kykyyn hankkia rahoitusta. Tutkimus paljastaa, että ESG-sijoittamisen vaikutus pääomakustannuksiin jää liian pieneksi, jotta sillä olisi aitoa vaikutusta yritysten investointipäätöksiin. Tutkimuksessa todetaan, että aktiivinen omistajuus onkin todennäköisesti parempi keino pyrkiä vaikuttamaan yritysten vastuullisuuteen.
Myös muissa tutkimuksissa on tunnistettu ESG-sijoittamisen liittyviä ongelmia.
Columbian yliopiston ja London School of Economicsin tutkimuksessa havaittiin, että ESG-rahastoihin valikoidut yritykset noudattivat voimassa olevaa ympäristö- ja työlainsäädäntöä yllättäen jopa huonommin kuin perinteisiin rahastoihin kuuluvat yritykset. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen päätyminen osaksi ESG-rahastoja ei heijastunut siinä miten hyvin regulaatiota noudatettiin.
Tuottavatko ESG-rahastot tavallisia rahastoja paremmin?
Sijoittajille on markkinointipuheissa usein annettu ymmärtää, että ESG-rahastoon sijoittamalla voi sekä parantaa maailmaa että saavuttaa keskimääräistä parempia tuottoja.
Todellisuudessa puheet ovat osoittautuneet liian ruusuisiksi. Tutkimusten valossa ESG-rahastoihin sijoittavan on realistista varautua indeksiä alhaisempiin tuottoihin.
ESG-rahastojen tuottohistoriasta tosin löytyy myös ajanjaksoja, jolloin ne ovat pärjänneet verrokkejaan paremmin. Pidemmällä tarkasteluvälillä tuotot ovat kuitenkin laahanneet perässä. Ajoittaisen menestyksen onkin päätelty johtuvan pääasiassa ESG-rahastojen suhteellisesta ylipainosta teknologiasektorille, joka on pitkään menestynyt pörssissä erityisen hyvin.
Miten ESG-rahastot sitten pärjäävät perinteisille rahastoille?
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ESG-rahastoihin sijoittaminen ei todennäköisesti johda perinteisiä rahastoja parempiin tuottoihin. Chicagon yliopiston tutkimuksessa analysoitiin yli 20 000 rahastoa, eikä löydetty todisteita siitä, että vastuulliset rahastot olisivat tuottaneet paremmin kuin tavalliset rahastot. Tutkimusyhtiö Scientific Beta havaitsi omassa tutkimuksessaan, että ESG-periaatteita noudattavat yhdysvaltalaiset ETF-rahastot tuottivat keskimäärin 0,2 % vähemmän vuodessa kuin perinteiset ETF:t.
Huomionarvoista sijoittajalle on myös se, että ESG-rahastojen tuotoissa on huomattavia eroja. Scientific Betan tutkimuksessa havaittiin parhaimman ja huonoimman ESG-rahaston välillä huima 6,5 %:n ero vuosittaisessa tuotossa. Scientific Betan mukaan tuottoeroja selittää muun muassa rahastojen vaihtelevat kriteerit sijoituskohteiden valinnassa.
Mistä tietää, sijoittaako rahasto ESG-periaatteiden mukaisesti?
Sijoittajan on rahastoa valitessaan hyvä olla tietoinen siitä mitkä rahastot sijoittavat ESG-periaatteiden mukaisesti ja mitkä eivät.
Aina tämä ei ole itsestään selvää, sillä nykyisin yhä harvemman rahaston nimessä mainitaan kirjainlyhenne ESG. Esimerkiksi monien suomalaisten pankkien indeksirahastot sijoittavat ESG-indeksiin, vaikka sitä ei erikseen rahaston nimessä mainita.
Europan Unioni on pyrkinyt tuomaan sijoittajille selkeyttä vuonna 2021 voimaan tulleella SFDR-asetuksella (Sustainable Finance Disclosure Regulation), joka velvoittaa rahastoyhtiöt antamaan selkeät tiedot rahastojensa vastuullisuudesta. Rahastot luokitellaan SFDR:ssä kolmeen kategoriaan:
- Artikla 6: Rahastot ilman kestävän kehityksen tavoitetta
- Artikla 8: Rahastot, jotka edistävät ympäristö- tai sosiaalitekijöitä (vaaleanvihreä)
- Artikla 9: Rahastot, joilla on kestävän sijoittamisen tavoite (tummanvihreä)
Sijoittaja voi halutessaan perehtyä tarkemmin rahaston vastuullisuuteen tutustumalla rahaston avaintietoasiakirjaan, sääntöihin, ESG-raportteihin ja muuhun materiaaliin. Indekirahastosijoittaja voi lisäksi tutustua rahaston sijoituskohteena olevan markkinaindeksin käyttämiin ESG-kriteereihin.
Yhteenveto
ESG-sijoittamisessa eli vastuullisessa sijoittamisessa pyritään huomioimaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja yrityksen hallintoon liittyvät tekijät sijoitustoiminnassa. ESG tulee englannin kielen sanoista environmental, social ja governance. ESG:tä kritisoidaan usein standardien ja yhtenäisten käytänteiden puutteesta, minkä vuoksi sijoittajan on usein vaikea tietää vastaako ESG-rahaston valinnat hänen omia arvojaan. Tutkimuksissa on todettu, että ESG-rahastot eivät myöskään ole pitkällä aikavälillä tuottaneet yhtä hyvin kuin perinteiset rahastot. Myös ESG-sijoittamisen vaikuttavuus on tutkimuksissa kyseenalaistettu. Rahastosijoittajan on hyvä tutustua rahaston soveltamiin kestävyysperiaatteisiin sijoituspäätöstä tehdessään.
