Sijoittaminen

Kotimaaharha – kannattaako suomalaisiin osakkeisiin sijoittaa?

1. elokuuta 2024

Kotimaaharha tarkoittaa sijoittajien yleistä taipumusta suosia kotimaisia sijoituskohteita. Kotimaisten sijoitusten ylipainottaminen voi kuitenkin helposi johtaa huonosti hajautettuun salkkuun ja alhaisempaan riskikorjattuun tuottoon.

Monet suomalaiset suosivat sijoitussalkussaan kotimaisia osakkeita – tai sijoittavat jopa yksinomaan Helsingin pörssiin. Kotimaisen markkinan suosiminen on sijoittamisessa tunnettu vinouma. Ilmiö tunnetaan nimellä home country bias eli kotimaaharha, joka tarkoittaa sijoittajien yleistä taipumusta suosia kotimaisia sijoituskohteita. Kotimaaharha voi kuitenkin helposti johtaa huonosti hajautettuun salkkuun ja alhaisempaan riskikorjattuun tuottoon. Siksi sijoituksia on tärkeää hajauttaa myös kansainvälisesti.

Kuinka paljon suomalaisiin osakkeisiin kannattaa sijoittaa?

Sijoitusasiantuntijat suosittelivat usein, että osakesijoittajan tulisi sijoittaa kuhunkin maahan niiden osakemarkkinoiden suhteellista kokoa vastaava määrä. Helsingin pörssi edustaa noin 0,3 % koko maailman osakemarkkinoista. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinapainotetussa osakesalkussa jokaisesta tuhannen euron sijoituksesta vain 3 euroa tulisi sijoittaa Suomeen.

Toisaalta maltilliselle kotimarkkinan suosimiselle on olemassa myös rationaalisia perusteita – kuten valuuttariskiltä suojautuminen tai mahdollisesti alhaisemmat kustannukset. Tällöinkin kotimarkkinan osuus tulisi suomalaisen sijoittajan osakesalkussa olla useimpien asiantuntijoiden mukaan enintään 10–20 % kaikista sijoituksista.

Mikä on kotimaaharha?

Kotimaaharha eli home country bias viittaa sijoittamisessa ilmiöön, jossa sijoittajat suosivat kotimaansa osakkeita ja muita sijoituskohteita ulkomaisten vaihtoehtojen sijaan.

Kotimarkkinan suosimista tapahtuu käytännössä kaikkialla maailmassa. Suomalaiset suosivat suomalaista, amerikkalaiset amerikkalaista, britit brittiläistä ja niin edelleen.

Kotimaisten sijoituskohteiden ylipainottaminen johtaa kuitenkin herkästi hajautuksen puutteeseen, mikä lisää sijoitussalkun kokonaisriskiä. Tämä johtuu siitä, että yksittäisissä maissa osakemarkkinoiden tuotot vaihtelevat voimakkaasti eri vuosien välillä. Hajauttamalla varoja kansainvälisesti voi sijoitustuottojen kehitystä tasoittaa.

Huomionarvoista on myös, että eri maiden pörssit eroavat toimialojen jakaumassa toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi Helsingin pörssissä on suhteellisesti suuri paino teollisuudessa ja raaka-aineissa, kun taas Yhdysvalloissa suurin toimiala on teknologia. Maantieteellinen hajautus on siis tärkeää myös siksi, ettei riskikeskittymiä tietyille toimialoille pääse syntymään.

Mistä kotimaaharha johtuu?

Kotimaaharha on seurausta ennen kaikkea siitä, että kotimaiset sijoituskohteet koetaan usein tutuiksi ja turvallisiksi. Suomalaisille esimerkiksi Nordea, Nokia ja Fortum ovat tuttuja nimiä, joihin sijoittaminen koetaan luontevaksi.

Kotimaaharhassa on kuitenkin kyse psykologisesta ajatusvinoumasta, sillä mitään rationaalista perustetta ei löydy sille, että maantieteellinen läheisyys itsessään tuottaisi sijoittamisessa parempia tuloksia. Osakemarkkinoilla onkin epätodennäköistä, että tietyn maan, toimialan tai yhtiön tuntemisesta olisi saavutettavissa etua sijoitustuottojen tavoittelussa.

Osaltaan kotimaaharhaa vahvistaa myös se, että monissa sijoitusoppaissa kannustetaan sijoittamaan vain sellaiseen minkä ymmärtää. Ohje pitää kyllä paikkansa, mutta usein se tulkitaan liian kirjaimellisesti. Esimerkiksi indeksirahastoihin sijoittavan ei tarvitse tuntea yksittäisiä yrityksiä – riittää kun ymmärtää sijoittamisen yleiset lainalaisuudet ja rahastosijoittamisen periaatteet.

Osittain kotimaaharhaa selittää myös se, että historiallisesti katsottuna kotimaisiin osakkeisiin on ollut yksinkertaisesti helpompaa sijoittaa kuin ulkomaille. Internetin yleistymisen ja sijoitusvalikoiman monipuolistumisen myötä nykyisin on kuitenkin vaivatonta sijoittaa myös ulkomaille.

Maailmanlaajuisesti hajautettu salkku on useimmille sijoittajille paras valinta

Sijoitustutkimus viittaa vahvasti siihen, että useimmille sijoittajille paras keino pitkäaikaiseen säästämiseen on maailmanlaajuisesti hajautettu sijoitussalkku, jossa sijoitusten jakauma on suhteutettu kunkin markkinan kokoon.

Esimerkiksi Suomi edustaa vain noin 0,3 %:n osuutta koko maailman osakemarkkinoista. Tuhannen euron sijoituksesta tulisi maailmanlaajuisessa hajautuksessa suomalaisiin osakkeisiin sijoittaa siis vain noin 3 euroa. Vastaavasti Yhdysvallat käsittää 65 % osakemarkkinoista eli tuhannesta eurosta 650 euroa tulisi markkinapainotetussa salkussa sijoittaa USA:han.

Käytännössä maailmanlaajuisesti hajautetun osakesalkun rakentaminen on hyvin yksinkertaista. Sen voi toteuttaa sijoittamalla yhteen koko maailman osakemarkkinat kattavaan rahastoon, joita on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja.

Mitä hyötyä kotimaaharhasta voi olla?

Kotimarkkinan suosiminen on sijoittajalle lähtökohtaisesti riski siitä helposti seuraavan puutteellisen hajautuksen vuoksi. Maltilliselle kotimaavinoumalle on kuitenkin olemassa myös rationaalisia perusteita, jotka saattavat perustella myös suhteellista markkinapainoa korkeamman osuuden kotimaisiin osakkeisiin.

Alle on listattu muutamia kotimaaharhaan liittyviä hyötyjä:

Verotus. Kotimaahan sijoittaminen voi olla verotuksellisesti suotuisampaa. Suomessa esimerkiksi osakesäästötilille on usein verotehokkaampaa tehdä kotimaisia osakesijoituksia.

Kustannukset. Kotimaahan sijoittaessa - esimerkiksi rahastojen kautta - sijoittamisen kustannukset ovat usein alhaisempia kuin ulkomaille sijoittaessa. Suomessa esimerkiksi Nordnet tarjoaa asiakkailleen jopa täysin kulutonta Suomi-indeksirahastoa.

Valuuttariski. Sijoittajat voivat välttää valuuttakurssivaihteluihin liittyviä riskejä suosimalla kotimaisia sijoituskohteita.

Yhteenveto

Kotimaaharha eli home country bias viittaa sijoittajien yleiseen taipumukseen suosia kotimaisia sijoituskohteita. Kotimarkkinan suosiminen johtuu ennen kaikkea siitä että kotimaiset sijoituskohteet koetaan usein tutuiksi ja helposti lähestyttäviksi. Kotimaaharha voi kuitenkin helposti johtaa huonosti hajautettuun sijoitussalkkuun ja alhaisempaan riskikorjattuun tuottoon. Useimmat asiantuntijat suosittelevat kansainvälistä hajautusta siten, että kullakin maalla on niiden osakemarkkinoiden kokoa vastaava osuus kaikista sijoituksista. Esimerkiksi Helsingin pörssi edustaa vain noin 0,3 % koko maailman osakemarkkinoista. Kotimarkkinan suosimiselle on kuitenkin olemassa myös joitakin rationaalisia perusteita – kuten mahdollisesti alhaisemmat kustannukset tai valuuttariskiltä suojautuminen.